Etätyö – hyvinvoinnin lisääjä vai vähentäjä?

23.3.2016

Ajasta ja paikasta riippumaton työskentely on ehdottomasti tätä päivää. Etätyöstä on jo puhuttu vuosikymmeniä, mutta aidosti tehokkaat pilvipohjaiset työkalut ovat tulleet kaikenkokoisten yritysten saataville ja omaksumaksi vasta viimeaikoina. Pyrkimyksenä on lisätä työnteon tuottavuutta sekä työhyvinvointia. Kuitenkin lähes kaikkiin mahdollisuuksiin liittyy myös uhkia. Voiko uusi tapa tehdä työtä heikentää työhyvinvointia? Entä kuinka hyvinvointi voi lisääntyä?

Uhkana jatkuva työskentely ja kiire?Etätyöntekijä

Edelleen toisinaan törmää ajatukseen, jonka mukaan mahdollisuus tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumatta ajaa siihen, että ollaan enemmän tai lähes jatkuvasti töissä. Varsinkin henkisesti voi olla hankala päästää irti työstä. Tämä on ehdottomasti huomioitava uhka. Liian paljon työtä ja liian vähän vapaa-aikaa ei varmasti lisää pitkällä aikavälillä hyvinvointia tai tuottavuutta. Työterveyslaitoksen mukaan työviikon venyminen 41-55 tuntiseksi heikentää jo älyllistä suorituskykyä.

Kiire riivaa yhteiskuntaamme. Pidin kuinka Hasan & Partnersin luova johtaja Mikael Nemeschansky kommentoi aihetta M&M:n blogissa. Hän kritisoi sitä, kuinka kiireestä on tullut työnteon uusi normi, menestyksen synonyymi ja symboli ahkeruudelle, vaikka näillä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mikael tuo sarkastisesti esiin, kuinka moderneja työtapoja ”hyödynnetään” kiireessä: ”Palavereita mahdutetaan kalentereihin aina tuplamäärä, niin että niihin tullaan myöhässä ja lähdetään ajoissa ja siinä välissä hoidetaan pari muutakin asiaa. Töitä ei ehdi tehdä sille määrätyllä ajalla, mutta sehän ei ole ongelma, koska töitä voi tehdä milloin ja missä vain.”

Jatkuva ylityö ja kiireessä hutilointi on etätyömahdollisuuden väärinkäyttöä. Tehokas ja hyvinvointia lisäävä etätyöskentely vaatii tiettyjen käytäntöjen omaksumista organisaatiossa. Yksilötasolla vaaditaan malttia pysyä poissa työasioista silloin, kun ei ole työn aika. Kiusausta tarkistaa työsähköpostiin saapunut maili tai uusi Yammer-viesti voi helpottaa laittamalla puhelimen ilmoitukset pois päältä vapaa-ajalla. Itse suosittelen tätä usein myös työajalla. Harva sähköposti vaatii välitöntä reagointia. Keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan ja minimoimalla keskeytykset voi tehdä ihmeitä tuottavuudelle.


Hyvinvointia lisäävät tekijät

Oikein käytettyinä uudet digitaaliset työkalut mahdollistavat joustavan työajan ja sijainnin lisäten työhyvinvointia sekä tuottavuutta.

Tässä muutama käytännön esimerkki:

  • Työaikojen rytmittäminen elämäntilanteen tai sisäisen kellon mukaan. Kaikki eivät ole aamuvirkkuja tai 8-16-ihmisiä. Joskus olisi kätevintä hoitaa tietty henkilökohtainen askare päivällä.
  • Välillä on päiviä, jolloin työt sujuvat paremmin kotoa. Menneenä talvena lumipyryjakso vaikeutti pääsyä työpaikalle.Työntejo junassa
  • Työmatkat junassa tai bussissa on mahdollista hyödyntää täysipainoisesti, jos työskentelymahdollisuudet on optimoitu. Toki työmatkan voi viettää vapaa-aikanakin. Harvalle työmatkat ovat kuitenkaan optimaalisinta vapaa-aikaa.
  • Liikkuvan työn tekijät voivat hyödyntää tapaamisten välissä olevan ajat työskennellen. Palavereiden väliin on mahdollista sisällyttää tyhjää aikaa yllätysten varalle.
  • Lapsen sairastuessa vanhemman täytyy usein jäädä lapsen kanssa kotiin. Lapsen ollessa päiväunilla etätyöskentelijä pystyy hoitamaan pari pientä asiaa tai delegoimaan tehtävän jollekin toiselle. Etäpalaveri auki ja yhdessä muokkaamaan projektiin liittyvää asiakirjaa. Yrityksen ja asiakkaan asiat etenevät ja töihin palatessa ei odota niin paljon kasaantuneita töitä.
  • Vaihteleva työympäristö voi toimia virikkeenä. Toimistolle pääsee aina takaisin.

Mielestäni etätyö/läsnätyö/mobiili työ on oikein käytettynä mahtava asia! Se vaatii kuitenkin ensin johdolta tahtoa työskentelykulttuurin muutokseen sekä työntekijän ja työnantajan välistä sopimista. Etätyöskentelyn täytyy olla molemmin puolin reilua. Lisäksi kysymykseen tulee mm. sopivien digitaalisten välineiden valinta, käyttöönotto ja käytön koulutus.

Päätän puheenvuoron lainaten Mikael Nemeschanskyn blogimerkintää: ”Muututaan takaisin ihmisiksi, ajatteleviksi ihmisiksi. Ei mennä jokaiseen palaveriin. Ei vastata jokaiseen meiliin siltä istumalta. Ei yritetä tehdä kaikkia asioita samaan aikaan. Ei suoriteta. Varjellaan omaa kalenteria ja annetaan itsellemme aikaa ajattelulle ja vältetään kiirettä. Ruvetaan tekemään paremmin töitä.

 

Hannu

Hannu Närhi
Myynti ja markkinointi
NSF Oy

Lue lisää tuottavuustyökaluista

23.3.2016

Kommentit on suljettu.

Kumppaneitamme
Helpdesk
0201 42 42 42

Helsinki

Vanha Talvitie 11 C 00580 Helsinki Katso kartta! 0201 424 200
Luethan rekisteriselosteemme ja tiedot evästeiden käytöstämme